Saavuin Münchenin lentokentälle maanantaina 16. syyskuuta puoli yhdeksän aikaan illalla, joten tätä kirjoitellessa olen nyt oleskellut kaupungissa yhdeksän päivää. Ensifiilikset oli aivan huimat, olin yhtä suurta hymyä muistuttavaa virnettä koko matkan koneesta kentälle ja sieltä tänne keskustaan. Huvittavaa, miten innoissaan voi ihminen olla siitä, kun saa puhua taksikuskin kanssa hieman saksaa.
Innostunut ja jännittynyt vaihtari vihdoin matkalla
Koska pääsen muuttamaan opiskelijakämppääni vasta lokakuun ensimmäisenä päivänä, olen päässyt majailemaan erään uskomattoman vieraanvaraisen suomalaisperheen luokse, johon tutustuin erään ystäväni kautta. Tähän mennessä olen siis vasta tutustunut hieman kaupunkiin ja varsinainen täyskotiutuminen tapahtuu kunhan pääsen muuttamaan.
Tähän mennessä olenkin ehtinyt jo puuhastella kaikenlaista pientä, lähinnä kierrellyt kaupungilla, syönyt ulkona mahtavissa ruokapaikoissa sekä käynyt kahdesti Oktoberfestillä. Ensi viikolla on luvassa muuton lisäksi orientaatiokurssi, jolla pitäisi olla vähän kielitunteja sekä joitain yleisiä neuvoja kaupungissa ja yliopistolla selviytymiseen. Ihan hyvä vähän tutustua muihinkin vaihtareihin jo nyt, niin voi hyvissä ajoin jumittua puhumaan englantia kaikkien kanssa. Eiku...
Nyt alkaa kirjoitusinspiraatio pikku hiljaa hiipumaan (blogin nimen ynnä muun keksimiseen meni taas tuhottoman paljon aikaa ja energiaa!) ja pitää tästä sitä paitsi alkaa vähitellen valmistautumaan illan keikkaa varten. Bongasin sattumalta, että kaupungissa soittaa tänään kaksi hyvää islantilaista bändiä, joten menin ja ostin itselleni lipun. Tänään siis vielä toinen taukopäivä Oktoberfesteiltä, ehkä sitten taas myöhemmin viikolla. ;)
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin:
P.S. Jos joku ihmettelee, mistä blogin nimi tulee, niin otin inspiraatiota kaupungin motosta, joka on (ainakin Wikipedian mukaan) München mag dich, eli München pitää/rakastaa sinusta/sinua.
